Vetovoimainen vanhustyö -hanke tuotti tulosta
11.7.2022
Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessa toteutettiin vuosina 2000–2022 muutamien kuukausien mittaisia kokeiluja, joiden tavoitteena oli kehittää vanhustyön yksiköiden toimintaa. Kokeilujen päätyttyä yksiköihin lähetettiin henkilöstökyselyjä, missä selvitettiin työyhteisöissä koettuja veto- ja pitovoimatekijöitä, organisaatioiden vahvuuksia ja niiden kehittämistarpeita. Lisäksi työyhteisöiltä kysyttiin, mitä hyötyä ne kokevat hankkeesta niille olleen, mitä asioita hanke on yksiköissä edistänyt ja mitä hyötyä hankkeen järjestämistä webinaareista ja valmennuksista on yksiköille ollut. Kysely yhteistyöorganisaatioiden henkilöstölle toteutettiin maalis-huhtikuussa 2022.
Kehitystyöstä parempaa perehdytystä
Monet hankkeen kokeiluyksiköistä valitsivat kehityskohteekseen perehdytyksen, ja sen kehittämisestä saadut tulokset nousivat henkilöstökyselyssäkin selvästi esiin. Muun muassa Juankosken ja Pielaveden kotihoitojen sekä Siilinjärven asumispalvelujen työntekijät kokivat, että uusien työntekijöiden perehdytykseen on nyt panostettu, se on parantunut ja perehdytys on ollut tehokkaampaa ja tarkempaa kuin aiemmin.
Toinen suosittu kehittämiskohde liittyi viestinnän ja tiedonkulun parantamiseen. Kokeilujen myötä työyhteisöissä annettiin työkaluja muun muassa tehokkaampaan rekrytointiin ja someviestintään sekä työilmapiirin ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Kehittämiskokeilujen tuloksena yhteistyötaitojen, työhyvinvoinnin ja työmotivaation koettiin parantuneen.
Kokeilujen lisäksi hanke järjesti useita työyhteisöille suunnattuja webinaareja ja valmennuksia. Osallistujat kokivat, että niiden kautta on tullut paljon uutta, mielenkiintoista, ajankohtaista ja virkistävää tietoa sekä uusia näkökulmia työhön.
Hyvä, että ulkopuoliset kouluttajat ovat olleet kouluttamassa ja tuomassa tärkeitä asioita työyhteisötaitojen parantamiseksi. Työilmapiirin parantaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen niin, että se nähtäisiin kaikkien yhteiseksi asiaksi. Itse olen saanut hyviä neuvoja ja tietoa kyseisistä asioista ja tukea työssä jaksamiseen.
Kiire on hidaste
Kokeilut osoittivat, että vanhustyössä on halua kehittää ja kehittyä. Valitettavasti kaikissa yksiköissä kokeiluja ei kuitenkaan saatu vietyä loppuun asti vajavaisten henkilöstöresurssien vuoksi. Eräs vastaaja koki, ettei hankkeesta ollut heille hyötyä ajanpuutteen vuoksi.
Vaikeuttanut työntekoa, kun resursseja ei ole ja työaikaan pitäisi sisällyttää entistä enemmän asioita.
Kyselyyn vastanneiden mukaan yleisimmät kuormitustekijät työssä olivat kiire, sijaisten puute, henkilökunnan vähyys ja huono esimiestyö. Myös asiakkaiden suuri määrä suhteessa henkilöstöresurssiin ja työaikaan, asiakaskäynneille resursoidun ajan vähyys sekä huono työilmapiiri kuormittivat kyselyyn vastanneita. Kiireen koettiin vähentävän sitoutumista työhön.
Moraalinen dilemma, kun asioita ei ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaisi.
Tsemppaan ja kukoistan hymyillen
Kiireen keskellä vanhustyössä nähdään paljon hyvääkin. Tärkeimmät voimavaroja lisäävät tekijät vastaajien mukaan olivat mukavat, osaavat työkaverit ja mukava, arvostava työyhteisö. Myös ihanat, tyytyväiset asiakkaat koettiin voimavaroja tuovaksi asiaksi. Asiakkailta saatu kiitos ja positiivinen palaute sekä hyvä yhteishenki ja tiimityö auttavat jaksamaan. Vanhustyö koettiin myös vaihtelevana ja monipuolisena työnä.
Kyselyssä myös todettiin, että työntekijän oma asenne vaikuttaa työntekoon ja työssä viihtymiseen. Vastauksista näkyi, että työntekijät ovat valmiita työskentelemään positiivisella asenteella ja antamaan positiivisen kuvan työstään ulos päin.
Pidän yllä positiivista työilmapiiriä. Voin tsempata ja kukoistaa hymyillen.
Olemaan positiivisella asenteella eikä jo valmiiksi negatiivinen ja apaattinen, hymy näkyy myös maskin takaa silmistä.
Kirjoittajat
Arja Virolainen, lehtori ja vanhustyön asiantuntija, Savon ammattiopisto
Heli Kekäläinen, vanhustyön asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu