Kirjoitettu kiitos toimi hyvän tiimihengen lähteenä

Rautalammin asumispalveluyksikkö Aapelin tavoitteena oli hyvinvoiva työyhteisö, jossa toisen kunnioittaminen näkyisi ja tuntuisi. Tavoite saavutettiin.

Keväällä alkanut sadan päivän kokeilu lähti liikkeelle ajatusmallin muutoksesta. Yksikössä ajettiin huonot asiat pois myönteisyyden voimalla ja asioita tarkasteltiin uudesta näkökulmasta. Koska Aapelissa työskennellään yksin, eikä työkaveria tule nähtyä muuten kuin vuoron vaihtuessa, käyttöön otettiin positiivisten ajatusten viestivihko. Vihkoon jokainen kirjoitti työvuoronsa päätteeksi jotain hyvää. Siinä voitiin esimerkiksi kiittää edellisessä vuorossa olutta kollegaa tai pyytää vaikka anteeksi omaa mokailua. Viestin kirjoittamista ei saanut ohittaa, vaan jokaisen työvuoron päätteeksi tuli löytää jotain hyvää sanottavaa omasta tai toisen työstä tai työtavoista.

Viestivihon harjoitus oli kolmiosainen: ensimmäisen viestin positiivisilla huomioilla haettiin kiitosta ja anteeksipyyntöä edelliseltä työvuorolta ja omasta työvuorosta mainittiin positiiviset asiat. Lisäksi tiedonkulkua tehostettiin ja tarkennettiin. Seuraavat viestit sisälsivät positiivisia havaintoja omasta työroolista. Viesteihin kirjoitettiin, mitä kirjoittaja arvosti itsessä ja mitä työtoverissa. Kolmansissa viesteissä kirjoitettiin asioita, mitä työntekijä arvosti Aapelissa.

– Kaikki merkitsivät positiiviset huomionsa työvuorostaan. Viestien kautta itsestäänselvyydet saivat uudenlaisen merkityksen. Viesteissä ei menty yksilötasolle, vaan ne kirjoitettiin työyhteisötasolla ja nimettömänä, vaikka käsialan tunnistikin, Aapelin lähihoitaja Anita Munck sanoo.

Viestien mukana tuli esille paljon positiivisia asioita, joita ei muutoin tule huomioineeksi. Esimerkkejä kiitollisuuden aiheista olivat niin työympäristö, asiakkaat, työtoverit kuin työskentelyvälineetkin.

Kiitos ja anteeksi

Munck kokee, että Aapelin sadan päivän kokeilu onnistui hyvin: asioista keskustellaan nyt avoimemmin ja asioiden tekeminen eri tavalla hyväksytään paremmin myös vierailevien hoitajien kohdalla.

– Työtoverin kunnioittaminen ja luottamus paranivat, samoin kuin toisen tekemän työn arvostus ja hyväksyntä kohenivat. Raportointi ja viestintä ovat parantuneet ja me yhdessä -henkisyys on vahvistunut, vaikka täällä pääasiassa yksin aina työvuorossa työskennelläänkin.

Jotta hyvä fiilis jatkuisi eteenkin päin, yksikössä aiotaan säilyttää hyvän yhteishengen kannalta tärkeät sanat, kuten kiitos ja anteeksi. Samoin väärinymmärrykset hoidetaan saman tien, jottei niistä pääsisi syntymään selvittämätöntä solmua hyvin eheytyneeseen työyhteisöön.

– Haluamme nähdä työn hyvät puolet ja kokea työtyytyväisyyttä. Se onnistuu positiivisten ajatusten kautta.

Kirjoittaja Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö-hanke / Savonia AMK