Viesti kulkee sisään ja ulos

Kiuruvedellä sijaitsevan Palvelukeskus Virranrannan Jokirannan yksikkö kärsi sisäisen viestinnän haasteista. Sadan päivän kokeilun myötä tieto saatiin kulkemaan ja asukasturvallisuuskin parani.

Toukokuussa käynnistynyt kokeilu alkoi huolellisen suunnittelun jälkeen keskiviikkoisin pidettävillä asukaspalavereilla. Aluksi kokoukset olivat sairaanhoitajavetoisia, mutta myöhemmin myös lähihoitajat alkoivat ottaa vastuuta niiden vetämisestä silloin, kun sairaanhoitaja oli poissa. Palavereista tehtiin muistio, johon jokainen hoitaja teki lukukuittauksen. Tämän uskottiin auttavan hoitajien välisen tiedonkulun takkuamiseen.

Syyskuussa oli päättäjäiskahvien aika. Jokirannan tavoitteena oli kehitystoimien jälkeen olla yksikkö, missä tarpeellinen tieto asiakkaiden voinnista ja hoidosta välittyy kaikille ja sijaisten ja lyhytaikaisten työntekijöiden tiedonsaanti paranee. Myös asiakasturvallisuuteen toivottiin parannusta. Lopputapaamisessa kuultiin, että osallistuminen Jokirannan palavereihin oli ollut aktiivista ja niissä oli saatu aikaan hyvää keskustelua. Tieto kulki henkilökunnan kesken, minkä myötä myös asukasturvallisuus parantui. Esihenkilön lähettämät sähköpostit, kuten viikkotiedotteet, toimivat edelleen sisäisen viestinnän välineinä ja myös ulospäin suuntautuvaa viestintää kehitettiin muun muassa somepäivitysten kautta.

Haaveissa säännöllinen omaisten ilta

Sisäisen viestinnän lisäksi yhteydenpitoa kehitettiin myös omaisiin päin. Virranrannassa ideoitiin Teamsin välityksellä järjestettäviä omaisten iltoja. Lisää yhteydenpitoa omaisten ja asukkaiden välille saatiin sähköisen yhteydenpitoalusta Flowmedikin välityksellä. 

– Tämä on edelleen meillä kehityksen kohteena. Ajatuksena on, että järjestäisimme säännöllisen omaisten illan Teamsin välityksellä pari kertaa vuodessa ja sitten vähän myöhemmin kenties Flowmedikin välityksellä, kunhan se tulee tutuksi omaisille ja asukkaille, Virranrannan asumispalveluesihenkilö Kati Huttunen sanoo.

Huttunen uskoo, että korona-aikana etäyhteyksiä kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman paljon, sillä niiden avulla saattaa olla mahdollista saavuttaa enemmän omaisia kuin silloin, jos heidän odotettaisiin tulevan tapaamaan asukasta hoitoyksikköön.

Kirjoittaja Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö-hanke / Savonia AMK