Uusista hoitotyönkeinoista apua arkeen

Kiuruvedellä sijaitseva Virranrannan Huusholli kaipasi apua haasteellisten hoitotilanteiden hoitamiseen ja työergonomiaan. Kokeilun aikana käyttöön otetut uudet hoitotyönkeinot toivat apua arkeen.

Huhtikuussa 2021 käynnistetty sadan päivän kokeilu alkoi ohjelehtien laatimisella yksikön yksilöllisiin hoitotilanteisiin. Tavoitteena oli tarjota turvallista hoitoa asukkaalle ja kehittää hoitajien työolosuhteita. Lisäksi haasteellisten tilanteiden vähentäminen ja seuranta sekä hoitotyönkeinojen hyödyntäminen haasteellisten tilanteiden kohtaamisessa olivat asioita, joihin toivottiin parannusta.  

Yksilöidyt hoitotyön keinot, kuten turvallinen ja arvostava hoito ja kohtaaminen, hyvä kivunhoito, sopivat apuvälineet, musiikki ja virikkeet sekä ulkoilu ovat auttaneet henkilökuntaa ennakoimaan haasteellisia tilanteita aiempaa paremmin. Tämä on johtanut siihen, ettei haastavien tilanteiden purkamiseen ole ollut tarvetta. Myös apuvälineitä on otettu paremmin käyttöön ja joillekin asukkaille on laadittu lisäksi kirjallinen ohje niiden oikeaoppisesta käytöstä.

– Saimme kehitystöitämme etenemään kivasti. Ohjeet, joista uudet työntekijät voivat katsoa asukaskohtaisesti vinkkejä hoitotilanteisiin, ovat olleet jatkuvassa käytössä. Myös työergonomiaan saatiin parannusta, kun meidän ergonomiavastaavamme Juho Raudaskoski laati opasteita hoitotilanteisiin liittyen, sairaanhoitaja Satu Isoräsy sanoo.

Kokeilusta intoa kehitystyöhön

Huushollin sadan päivän kokeilun päätöskahvit juotiin syyskuussa. Kehittämistyö oli soljunut omalla painollaan verkalleen edeten tuoden samalla toivottuja muutoksia Huushollin arkeen. Haastetta sen toteuttamiseen toi monia yksiköitä niin ikään vaivannut resurssipula. Ohjeet asukaskohtaisista hoitotilanteista olivat edelleen käytössä ja ohjeita päivitettiin tarpeen mukaan. Myös eri hoitotyön keinot olivat olleet monipuolisesti käytössä.

– Kokeilu antoi intoa kehitystyöhön. Haasteensa siihen tuo yhteisen ajan puute. Lisäksi korona-aika ja työvoimapula tekevät omat hankaluutensa siihen.

Vaikka krooninen resurssipula vaivaa, Isoräsy suhtautuu silti avoimin mielin lisäkoulutukseen.

– Jatkuva lisäkoulutus on aina tarpeen. Lisäksi Tunteva- ja validaatiokoulutukset muistisairaiden hoitoon toisivat lisää ymmärrystä selvitä haastavista tilanteista asiakkaiden kanssa. Myös ergonomiaan liittyviä koulutuksia tarvittaisiin, jotta tieto jalkautuisi laajemmin.

Kirjoittaja Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö-hanke / Savonia AMK