Kuntavaaliehdokkaat vastasivat Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen kyselyyn. Riittämättömiin henkilöstö- ja pääomaresursseihin ehdotettiin helpotusta muun muassa vapaaehtoistyöstä.

Kuntavaaliehdokkaille toukokuussa sähköpostitse lähetetty vanhustyön kysely tavoitti vain viisi ehdokasta. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat keskustan ehdokkaat. Myös vihreät, SDP ja vasemmisto ottivat kantaa vanhustyötä koskeviin kysymyksiin. Kolme vastaajaa oli koulutuksen parista, kaksi muuta ilmoittivat työskentelevänsä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä teollisuuden aloilla.

Vanhuskaverijärjestelmä avuksi hoitajapulaan

Vastauksissaan ehdokkaat pitivät tärkeänä pyrkiä tukemaan mahdollisimman hyvin ikäihmisten kotona-asumista ja toimintakyvyn säilymistä. Yhtenä vaihtoehtona vanhusten aktivointiin esitettiin vanhuskaverijärjestelmää, jossa kuntalaiset ja kaupunkilaiset voisivat osallistua vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseen. Ongelmalliseksi koettiin myös vanhustyön resurssien nykyisen tason riittämättömyys niin talouden kuin henkilöstönkin osalta.

Riittämättömät resurssit paikataan verovaroin

Ehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että vanhustyön lisärahoitusta tulisi hakea ensisijaisesti julkisista verovaroista. Vanhusten määrä kasvaa tulevaisuudessa, mikä lisää vanhustyön kuormitusta entisestään. Ratkaisuksi tähän ehdotettiin resurssien kasvattamista. Vain yksi vastaaja koki, että asiakkaan tulisi itse osallistua hoitonsa rahoitukseen. Myös vanhustyön suunnitelmallisuus, koulutus ja innovatiivisuus nousivat esille.

Tärkeimmät: koulu, vanhuspalvelut ja lapsiperheet

Kunnan toiminnan kannalta tärkeimpiä osa-alueita kysyttäessä kaikki ehdokkaat nostivat esille peruskoulun sekä ikäihmisten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen merkityksen. Jotta palvelut olisivat olemassa kuntalaisia varten myös tulevaisuudessa, ehdokkaat totesivat kunnan talousarvion suunnittelun ja talouden tasapainottamisen olevan avainasemassa. Mikäli nyt ehdolla olevat vastaajat tulisivat valituiksi ja pääsisivät kehittämään kuntien vanhustyötä, he muun muassa kohtuullistaisivat vanhustyöntekijöiden työmäärää suhteessa sen antoisuuteen, lisäisivät vanhustyön resursseja ja koulutusta alalle sekä kiinnittäisivät huomiota palvelun laatuun.