Vetovoimahankkeiden yhteiswebinaarin satoa – Työkaluja päättäjille

25.10. järjestetyssä veto- ja pitovoimahankkeiden yhteiswebinaarissa esiintyi viisi hanketta, joista jokaisella oli oma tulokulmansa vanhustyön kehittämiseen. Alla tiivistelmä siitä, kuinka asiantuntijat näkevät vanhustyön tulevaisuuden.

Vanhustyön eettinen kuormitus kuriin – Hyvä veto –hanke

Webinaarin ensimmäinen puheenvuoro kuului Työterveyslaitokselle. Heti alkuun osallistujille esiteltiin lukuja, jotka kertoivat karua kieltään vanhustyön eettisestä hyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn mukaan…

… 67 % prosenttia vastaajista joutuu pohtimaan eettisiin kysymyksiin liittyviä tilanteita päivittäin.
… lähes 25 % vastaajista joutuu toimimaan työssään tietämiensä sääntöjen ja normien vastaisesti.
… reilu 40 % vanhustyön ammattilaisista kokee joutuvansa toimimaan työssään omien arvojensa vastaisesti.

Hyvä veto -hankkeen mukaan eettinen kuormitus saadaan kuriin kahta kautta: kehittämällä organisaatiokulttuurin eettisyyttä sekä kehittämällä ja vahvistamalla hoitotyöntekijöiden eettistä osaamista.

– Useissa tutkimuksissa on nähty, että eettinen kuormitus vaikuttaa hyvinvointiin monella tasolla lisäten työhyvinvointia ja motivaatiota sekä vähentää stressiä, työuupumusta ja sairauspoissaoloja niin työntekijän kuin johdon tasolla.

Hankkeen lopputuloksena rakennetaan yhdessä mukana olevien sote-organisaatioiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä ammattikorkeakoulujen kanssa Hyvä veto -toimintamalli, joka julkaistaan vuonna 2023. Hanke on osa hallituksen ikäohjelmaa.

Lue lisää hankkeesta: Hyvä veto

Ammatillisen osaamisen kehittäminen kotihoidossa – Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon –hanke

Satakunnasta kerrottiin, että kotiympäristössä työskennellessä tärkeimpiä osaamisalueita ovat vuorovaikutus ja neuvottelutaidot. Työntekijän kuuluu olla oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hänellä tulee olla sopeutumiskykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä ajanhallinnan ja ongelmanratkaisutaitoja. Asiakkaan korkea itsemääräämisoikeus kotioloissa tuo eettisiä pulmia. Yksinäisyys ja resurssipula lisäävät hoitajien eettistä kuormaa.

– Työn ja johtamisen uudelleenorganisoinnin tarve on suuri. Teknologian käytön yleistyessä kotihoidossa työntekijät tarvitsevat ohjausosaamista, tarpeenmäärittämis-, hankinta- ja sopimusosaamista sekä huolto- ja hyödynarviointiosaamista.

Itseasetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen tuovat tiimiin me-henkeä ja lisää motivaatiota. Osaaminen vähentää asiakkaiden erikoissairaanhoidon tarvetta.

– Meidän pitäisi varmistaa lääkehoidon osaamisen tavoin myös gerontologinen osaaminen kotihoidossa.  

Lue lisää hankkeesta: Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon

INNOlähettilästoiminta kehittäjäkumppanuuden edistäjänä – Hyvissä handuissa himassa –hanke

Seuraavaksi puheenvuoron sai Metropolia Ammattikorkeakoulu pääkaupunkiseudulta, jonka luotsaama Hyvissä handuissa himassa -hanke kehittää kumppanuuden avuksi INNOlähettilästoimintaa. Toiminnan ideana on teeman mukaisesti edistää kehittäjäkumppanuutta, joka tapahtuu seuraavalla tavalla: Kun työyhteisössä herää halu kehittää työstä nousevia haasteita, se hakee tukea kehittämiseen INNOpaja -palvelusta. HyMy-kylän INNOlähettiläät saapuvat työyhteisöön pitämään 3 kerran työpajan aiheesta. INNOlähettiläs vie viestiä työyhteisölle ideoiden jatkokäsittelystä, mihin työyhteisön edustaja lähtee mukaan työelämäkumppaniksi.

– Kumppanuus mahdollistaa sekä opiskelijan että työyhteisön oppimisen liittäen opiskelijan samalla vahvemmin työelämään. Yhdessä tekemisen perusedellytys on luottamus organisaatioiden ja ihmisten välillä sekä tunne siitä, että jokainen kokee saavansa hyötyä kumppanuudesta.

Toistemme työtapojen ja prosessien tunteminen sekä halu yhteensovittaa niitä ovat perusedellytyksiä, joilla kumppanuutta voidaan rakentaa. Niitä ovat myös oikein mitoitetut ja oikea-aikaiset resurssit. Tekojen vaiheessa kumppanuuden rakentamisessa esimiehiltä saatu tuki on tärkeää. Kumppanuutta rakentaessa tehdään tiedontuotantoa ja syntyviä kokeiluja testataan kehittävästi yhdessä.

– Kumppanuudessa saavutetut osaamiset ja tuotokset tulee ottaa käyttöön osana yhteistä toimintaa.

Lue lisää hankkeesta: Hyvissä handuissa himassa

Menestysreseptejä vanhustyön kentältä – Vetovoimainen vanhustyö –hanke

Etelästä tutkimusmatkaa jatkettiin kohti Pohjois-Savoa, missä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhteinen Vetovoimainen vanhustyö -hanke paneutuu vanhustyön veto- ja pitovoiman parantamiseen esimerkkien kautta. Hanke järjesti vuoden vaihteessa 2020–2021 Vinkkaa paras vanhustyön työyhteisökilpailun, jossa palkittiin parhaat työyhteisöt. Palkittuja yksiköitä yhdistää kolme piirrettä: vetovoimaisuus hakijoiden silmissä, vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus ja hyvä maine omalla alueella.  

Esiteltävät veto- ja pitovoimatekijät voivat olla käsitteinä tuttuja, mutta ne eivät ole vallitsevia käytäntöjä vanhustyössä.

– Monissa vanhustyön työpaikoissa lähijohtajien työaika menee sijaisten hankkimiseen ja perustyön turvaamiseen eikä aikaa jää tiimipalavereille tai kehittämiselle.

Yhteenveto menestysresepteistä vanhustyön veto- ja pitovoimaisuuden rakentamiseen:
1. Valmentavan lähijohtamisen vahvistaminen tai yhteisöohjautuvuuden kehittäminen
2. Työyhteisön sisäisen yhteistyön jatkuva vahvistaminen
3. Voimavaralähtöisen työotteen käyttöönotto vanhustyössä

– Viesti vanhustyön päättäjille: Menkää ja tutustukaa oman alueenne vanhustyön työyksiköihin. Jututtakaa siellä eri rooleissa toimivia ihmisiä. Haastakaa heitä miettimään ratkaisuja ja erityisesti uusia sellaisia jo olemassa oleviin ongelmiin.

Lue lisää hankkeesta: Vetovoimainen vanhustyö

Tiedolla johtaminen – Vetovoimainen kotihoito -tehdään hyvä arki yhdessä –hanke

Viimeisenä hankkeensa tuloksista pääsi kertomaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote. Aiheena oli tiedolla johtaminen. Mitä se tarkoittaa?

– Tiedolla johtaminen on palvelujärjestelmään liittyvää, toteutuneen toiminnan arviointia ja tulevan toiminnan suunnittelua parasta mahdollista, käytettävissä olevaa tietoa hyödyntäen. Kenenkään ei ole varaa tehdä työtä tietämättä syytä siihen, miksi työtä tehdään ja mitä sillä tavoitellaan.

– Tieto tulee tehdä näkyväksi. Kysymys kuuluu, että miten hyödyntää valtavaa saatavilla olevaa tietomäärää toiminnan kehittämiseen. Tiedolla johtaminen on operatiivisessa johtamisessa äärettömän tärkeä työkalu.

Jotta tietoa voidaan hyödyntää, sen olla luotettavaa. On tärkeää, että esihenkilöt jakavat omaa tietoaan ja työntekijät jakavat arjen tietoa. Yhteisten sosiaalisten kohtaamisten väistyminen korona-ajan vuoksi ovat saaneet aikaan sen, että kahvi- ja lounastauoilla jaettu hiljaisen tiedon määrä on vähentynyt.

– Tärkeimmät arjen tiedon tuojat ovat asiakkaan tuottama tieto ja työntekijän tuottama tieto kotihoidossa. Hiljaisen tiedon siirtäminen ja omaan työhön parhaiten soveltuvan tiedon haarukointi on tärkeää.

Tiedolla johtaminen tapahtuu ottamalla se osaksi omaa esihenkilönä työskentelyn arkea vuosikellon avulla:

  1. Analysoidaan nykytila
  2. Asetetaan tavoitteet
  3. Päätetään seurattavat mittarit
  4. Viedään mittarit vuosikelloon seurattavaksi
  5. Tehdään tarvittavat muutokset

– Näppituntumalla ei asioita johdeta!

Lue lisää hankkeesta: Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä

Kirjoittaja Maiju Korhonen on Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen viestintäasiantuntija