Satu Pirskanen

”Miksi haet tätä tehtävää vanhustyön lähihoitajaksi? – Olen aina tykännyt vanhoista ihmisistä. Heiltä saa kiitosta avun antamisesta. Koen, että olen voinut olla avuksi.”

Yllä olevassa vastauksessa ovat lähihoitajien rekrytointihaastatteluissa usein kuullut syyt, miksi hoitajat haluavat tehdä työtä ikäihmisten parissa. Se, että ikäihmiset arvostavat hoitajia, heidän antamaansa hoitoa ja vielä näyttävät sen, on varmasti yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä vanhustyössä. Suomalaisten tutkimusten mukaan, hoitajan oma, vanhustyöhön sopiva asenne, ja halu toimia vanhusten parissa saavat hakeutumaan alalle. Vanhustyö koetaan palkitsevaksi, sosiaaliseksi, mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. (Suikka & Suviranta 2014). Asiakkaat ovat tärkeä voimavara ja työtyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Vanhustyössä asiakkaat ovat ainutlaatuisia ja aitoja. Vanhustyö koetaan mielekkäänä, ihmisläheisenä, pitkäjänteisenä ja asiakaslähtöisenä. Vanhustyö on aitoa ja merkityksellistä kohtaamista asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. (Kaarlela 2013.) Asiakkaat ovat kiitollisia (Rytkönen 2018) ja myös omaiset arvostavat työtä ja antavat sekä positiivista että kehittävää palautetta toiminnasta, mikä taasen koetaan palkitsevana (Hautaluoma 2016, Hynninen 2016, Kaarlela 2013).

”Miksi haet sairaanhoitajan tehtävää kotihoidossa? – Tykkään työskennellä vanhusten kanssa ja työ on itsenäistä. Kotihoidon tiimin työkaverit ovat mukavia ja työnteko sujuu hyvin.”

Toisena tärkeänä veto- ja pitovoimatekijänä hoitajien rekrytointihaastatteluissa nousee työn sisältö; työyhteisön toimivuus, mukavat työkaverit, reilu esimies. Ei ole yhtään huono juttu, jos töissä on mukavaakin. Näin on myös suomalaisten tutkimusten mukaan, eli työn sisältö, työtehtävien mielekkyys, haasteet (Hätälä 2015), työyhteisön ilmapiiri (Aalto 2014, Hynninen 2016, Hätälä 2015, Kaarlela 2013, Paulin 2017) ja toimiva yhteistyö lisäävät hoitajan sitoutumista työpaikkaan. Mielikuva vanhustyön pysähtyneisyydestä olisi syytä rikkoa. (Hätälä 2015.)

Nyt on aika nostaa vanhustyön veto- ja pitovoimatekijät esille ja kehittää niitä! Mielikuva vanhustyöstä pelkkänä perushoitona on vanhanaikainen. Vanhustyötä tekemässä on upeita ihmisiä, jotka ovat osaavia ammattilaisia ja kollegoitaan sekä asiakkaitaan arvostavia, ilon ja hyvinvoinnin tuojia.

Vanhustyön vetovoimaa kehitetään ja vanhustyön arkea viestitään Vetovoimainen vanhustyö –hankkeessa, joka on Pohjois-Savon vanhustyön toimijoiden sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän hanke vuosille 2020-2021.

Lähteet

Aalto T-M. 2014. Ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuus. Vaasalaisten lähihoitajien ja alan opiskelijoiden näkökulma. Pro gradu. Vaasan yliopisto.

Hautaluoma, O. 2016. Miltä vanhustyö tuntuu? Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Hynninen, O. 2016. Tunteet, johtaminen ja työhyvinvointi. Työntekijöiden, esimiesten ja ylimmän johdon kokemuksia vanhustyössä. Pro gradu – tutkielma. Tampereen yliopisto.

Hätälä, M. 2015. Vetovoimainen vanhustyön työpaikka hoitajien kuvaamana. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma, Oulun ammattikorkeakoulu.

Kaarlela, K-M. 2013. Sairaanhoitajien työtyytyväisyys vanhustyössä. Pro gradu. Itä-Suomen yliopisto.

Paulin, S. 2017. Sosiaalialan työpaikkojen houkuttelevuus. Selvitys. Talentia.

Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Suikka, L. ja Suviranta, N. 2014. Mikä saa hoitajat hakeutumaan vanhustyöhön ja pysymään sen parissa? Opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Kirjoittaja on Satu Pirskanen, projektipäällikkö, vanhustyön erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu