SE FIILIS! Tunneilmapiiri ja sen vaikutukset työyhteisön toimivuuteen

#Puhumalla paras työyhteisö – blogisarjan osa 3

Tehyn blogissa ”Hoitajallakin on tunteet” kuvattiin sitä laajaa tunneskaalaa, mitä vanhustyössäkin joka päivä kohtaamme. Tunteet ovat erottamaton osa työtämme. Mieti hetki, millaisia tunteita sinun työpäivääsi on mahtunut? Entä millaisia tunteita tunsit edellisessä kohtaamisessa työkaverin tai tiimin kanssa? Millainen tunneilmapiiri, eli fiilis tai pössis, työyhteisössäsi vallitsee?

Vaikka työmme voi olla varsinaista tunteiden vuoristorataa, kuinka moni työyhteisö aktiivisesti miettii tunneilmapiiriä, tai varsinkaan sen vaikutuksia työyhteisön toimivuuteen? Monesti kuulen päiviteltävän, että jokin on pielessä, jokin mättää. Mutta mikä se jokin on? Onko se tuo fiilis? Onko se jokin tunne, jota ei osata sanoiksi pukea? Osataanko tunneilmapiiriä työyhteisöissä huomioida tarpeeksi? Ymmärrämmekö tarpeeksi hyvin, mihin kaikkeen se vaikuttaakaan?

Tutustuttuani aiheeseen tarkemmin olen vakuuttunut siitä, että rakentava ja turvallinen tunneilmapiiri on avainasemassa silloin, kun työyhteisöihin luodaan keskinäistä luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja hyvää keskustelukulttuuria. Se on avain ”syvemmälle tasolle”, missä työyhteisön yhteinen ”fiilis” alkaakin tuottaa jäsenilleen merkityksellisyyden tunnetta, voimavaroja, turvaa ja yhteisöllisyyttä. Siihen liittyvät läheisesti esimerkiksi aidot kohtaamiset, inhimillisyys ja työkavereiden paremman tuntemisen kautta toisten parempi ymmärtäminen, kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Tunteiden parempi huomioiminen ja tietoisuus tunteiden vaikutuksista työyhteisön ilmapiirin keskeisenä vaikuttajana kannattaa siis ottaa aktiiviseen mietintään. Aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja ja uskottava se on. Tunteita ei kannata sivuuttaa!

Mistä sitten voisi aloittaa? Blogisarjan lupaus on ollut, että lukijat saavat helppoja ja käytännönläheisiä vinkkejä, kuinka jokainen voi olla tekemässä ”Puhumalla parasta työyhteisöä”. Puhukaa tunteista! Puhuminen on välittämistä. Ottakaa tunneilmapiiri puheeksi vaikkapa tiimikokouksessanne. Keskustelkaa aiheesta, ottakaa avoimesti vastaan ajatukset ja ideat ja tehkää yhdessä teidän näköisiänne päätöksiä siitä, miten otatte tunteet huomioon työyhteisössänne. Alla on muutamia käytännön juttuja, joilla voitte päästä alkuun😊

  1. 1. Päivittäkää pelisäännöt: Kartoittakaa työyhteisönne tarpeet ja toiveet, tarkastelkaa, mitkä asiat tunteisiin liittyen voisi kirjata pelisääntöihin? Edellisessä blogissa oli vinkkejä yhteisten pelisääntöjen luomiseen, mutta tarkastelkaa nyt, kuinka voisitte huomioida tunteet ja tunneilmapiirin paremmin pelisäännöissä ja sanoittaa asioita näkyville? Sanoittakaa ja kuvittakaa. Mitä voisitte esimerkiksi kirjata vuorovaikutuksesta ja tunteiden näyttämisestä? Mitä voisitte kirjata ristiriitojen käsittelystä? Tai mitä voisitte kirjata työtoverin kohtaamisesta pelisääntöihin?
  2. 2. Opetelkaa yhdessä tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitanne paremmin: Nimetkää tunteitanne; ei niin, että ”mulla on paha mieli”, vaan, että olen surullinen, pettynyt, innoissani, jolloin heti saadaan enemmän informaatiota ja kommunikoidaan selkeämmin, väärinymmärrykset voivat vähentyä. Näin opitte myös tunnistamaan paremmin omia tunteitanne! Jos tunteita on vaikeaa muotoilla sanoiksi, netistä löydätte erilaisia tunteiden listauksia (niin positiivisia kuin negatiivisiakin), joita voitte aluksi hyödyntää ja päästä vauhtiin!
  1. 3. Tunteiden nimeämistä voi opetella esimerkiksi viikkopalaverin alussa ”Fiiliskierroksella”, jolloin jokainen voi kuvata omaa fiilistään ja nimetä tunteita, joita on päivän aikana tuntenut. Samalla opitaan tuntemaan työkaveria paremmin! Kysymyksiä fiiliskierrokselle: Mitkä asiat estävät sinua olemasta täysin mukana tässä hetkessä/ vie pois energiaa? Samalla rakennatte uudenlaista kulttuuria työyhteisöönne, joka tukee sitä, että kuullaan kaikkia työyhteisön jäseniä tasapuolisesti.
  2. 4. Positiivisten tunteiden näyttäminen: Voitteko kuvitella, että positiiviset tunteet ovat vaikeimpia näyttää! Hullutelkaa ja hassutelkaa keskenänne! Puhukaa avoimesti siitä, miten näytätte esimerkiksi innostumisen tunteita. Muistakaa harjoitella myös positiivisten tunteiden näyttämistä ja sanoittamista. Uhkana on ainoastaan se, että hyvä tunne saattaa tarttua toiseen 😊
  3. 5. Ottakaa käyttöön ns. ”avautumisvartit”, jotka voivat olla ”mikrohelpotuksena” tunteiden tuulettamiselle. Avautumisvarteissa on turvallista sanoittaa ja tuoda esille tunteita. Loppujen lopuksi yleensä kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen riittää. Joten avautumisvarteissa on mahdollista myös oppia aktiivisesti kuuntelemaan ja kohtaamaan inhimillisesti työtoveri tai työntekijä. Paremmalla kuuntelulla ja aidolla kohtaamisella on valtava voima, yleensä ei tarvita ratkaisuja, vain kuulemista!

Kun opimme paremmin tiedostamaan ja sanoittamaan tunteitamme, ja luomaan rakenteita ja tietoisia toimintamalleja omaan työyhteisöön, joissa on huomioitu myös tunteet, on se askel kohti hyväksyvämpää, turvallisempaa ja arvostavampaa työyhteisöä. Se luo pohjan luottamukselle ja päästään taas askel lähemmäs parempaa ja toimivampaa työyhteisöä, jossa kaikilla on hyvä ja turvallinen olo olla oma itsensä. Nämä toimet luovat pohjaa taas keskustelukulttuurille, joka tuottaa hyvinvointia ja uudenlaista puhetta koko työyhteisöön. Työyhteisö alkaa olla enemmän kuin osiensa summa!

Kirjavinkit:

Tunteet ei kuulu työpaikalle, 2020. Camilla Tuominen

Johda tunteita, 2018. Camilla Tuominen.

Kirjoittaja
Heli Kekäläinen, vanhustyön asiantuntija. Työskentelee Savonia-ammattikorkeakoulussa.