Arja Virolainen, Satu Pirskanen

Vanhustyö on liian kiireistä, rutiininomaista, raskasta, aliarvostettua ja alipalkattua. Tätä mieltä oli pieni joukko alle 20-vuotiaita lähihoitajaopiskelijoita, kun heiltä kysyttiin tämänhetkistä mielikuvaa vanhustyöstä. Saman tyyppinen mielikuva on tuttu myös julkisesta keskustelusta viime vuosien ajalta. Tänä keväänä osaamisalaksi 21 lähihoitajaopiskelijan joukosta vain yksi valitsi Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen. Meidän tulisi miettiä nopeasti keinoja, joilla alan houkuttelevuutta voitaisiin lisätä nuorten, tulevien työntekijöiden silmissä.

Millenniaalit työelämässä

Millenniaali-sukupolveksi kutsutaan vuosina 1980–2000 syntyneitä nuoria. Heillä on erilaisia odotuksia työelämälle kuin esimerkiksi suurilla ikäluokilla. Aihepiiriä tutkineiden Atte ja Karoliina Mellasen mukaan millenniaalit:

• * ovat kärsimättömiä, koska he ovat syntyneet maailmaan, jossa kaikki on välittömästi saatavilla
• * ovat teknologiariippuvaisia, koska ovat kasvaneet digitalisoituneeseen maailmaan, jossa kaikki tapahtuu puhelimella
• * arvostavat työssään oikeudenmukaisuutta, onnistumisen kokemuksia, mieluisaa työyhteisöä, hyvää esimiestä sekä mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä.
• * pitävät tärkeänä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kommunikoinnissa, aitoutta työilmapiirissä sekä oppimista ja itsensä kehittämistä. https://yle.fi/uutiset/3-11158277

Nykyään lähihoitajaopintojen jälkeen työelämään tulevat nuoret ovat vielä millenniaali-sukupolveakin nuorempia (z-sukupolvi, eli vuosina 1995-2010 syntyneet). Tärkeänä nuoret pitävät esimerkiksi työtä, joka vastaa omia kykyjä ja taitoja. He haluavat työn, jossa tuntevat saavuttavansa jotain. Nuoret arvostavat rentoa meininkiä ja toivovat hyvää palkkaa.

Miten lisätä vanhustyön houkuttelevuutta?

Nuorilla lähihoitajaopiskelijoille ei ole useinkaan aikaisempaa kokemusta vanhusten parissa työskentelystä. Moni ei ole edes koskaan jutellut vanhusten kanssa, saatikka hoitanut heitä. Tutkimusten mukaan kuitenkin aiemmat positiiviset kokemukset vanhusten parista joko opiskelua ennen tai opintojen aikana kannustavat hakeutumaan vanhustyöhön. Kun nuoret saavat kokemusta vanhuksista, he kokevat, että heidän kanssaan työskentely on avartavaa, opettavaista, antoisaa ja mukavaa.

Lähihoitajiksi opiskelevien nuorten tulisi saada koulutuksensa aikana enemmän tietoa vanhuksista, vanhustyöstä ja myös sen hyvistä puolista. Oppilaitoksissa voitaisiin järjestää esim. teemapäiviä liittyen vanhustyöhön. Lisäksi voitaisiin järjestää ainakin opintokäyntejä vanhusten hoitoyksiköihin ennen varsinaisia harjoittelujaksoja. Ensimmäinen opiskelun aikainen kokemus vanhusten parista saattaa olla monelle jopa järkytys. Eräs opiskelija kertoi huonokuntoisia vanhuksia hoidettuaan olleensa kovin järkyttynyt: hän ei ollut tiennyt, että ihminen voi mennä niin huonoon kuntoon. Olisi hyvä, että nuoret opiskelijat saisivat opintojen aikana ensin kokemusta kotona asuvien, ja ehkä parempikuntoisten vanhusten kanssa työskentelystä. Tällaista kokemusta ovat saaneet Savon ammattiopiston opiskelijat järjestäessään esim. vanhusten päivätoimintaa ja työskenneltyään omaishoitajaperheissä omaishoitajan tukena. Sekä asiakkaat että opiskelijat ovat olleet kokemuksiinsa hyvin tyytyväisiä.

Opiskelijan ohjaus

Tutkimusten mukaan on myös hyvin merkityksellistä, millaista ohjausta opiskelija saa käytännön harjoittelujaksollaan. Hyvä ohjaus, onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute kannustavat ja saavat opiskelijan hakeutumaan uudelleen samaan työpaikkaan esim. kesätöihin. Työelämän ja oppilaitosten välille tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Tämä toteutuu jo hyvin Savon ammattiopistossa mm. työpaikkaohjaajakoulutuksina. Koulutuksen käyneet – ja toki muutkin ohjaajat – paneutuvat tehtäväänsä, he ovat motivoituneita ja kannustavia opiskelijoiden ohjaajia. Ohjaajat kokevat, että he kouluttavat samalla itselleen tulevia työkavereita. Erityisesti nuorten lähihoitajaopiskelijoiden ohjausta pitää kuitenkin edelleen kehittää.

Lopuksi nuoren lähihoitajaopiskelijan ratkaisu vanhustyön vetovoimaisuuden kohentamiseksi: parannetaan vanhusten hyvinvointia, pidetään huolta vanhusten ympäristöstä ja järjestetään paremmat työolot. Näihin haasteisiin ratkaisuja etsitään myös Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessamme.

Lähteet:

Hautala, S. 2008. Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden suhtautuminen vanhusten hoitotyöhön. Tampereen yliopisto, Pro-gradu tutkielma.

Honkonen, A. 2019. Lisää vetovoimaisuutta sosiaalialan vanhustyöhön. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Metropolia.

Koskinen, S. 2016. Nursing students and older people nursing. Towards a future career. Turun yliopiston julkaisuja. Turun yliopisto.

Kuosa, M. & Kuukka, A. 2016. Vanhustyön vetovoimaisuus tulevaisuudessa – hoitoalan opiskelijoiden käsityksiä vanhustyöstä. Opinnäytetyö. Saimaan ammattikorkeakoulu.

Putkonen P., Toikko A. & Ruohoniemi M. 2011. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden käsitykset vanhustyöstä. Teoksessa Kehittämishanke muutosvoimana vanhustyössä. Hannele Niiniö & Päivi Putkonen (toim.) Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja.