Kun heräämme aamulla, valitsemme aamupalaleivän päälliset, lähdemme töihin tai aloitamme etätyöt, pohdimme harrastuksiin osallistumista tai illan elokuvatarjontaa, osallistumme yhtiökokoukseen tai yhdistystoimintaan, käymme ehkä äänestämässä ja ostamme illallistarpeita, käytämme jatkuvasti kahta olennaista oikeutta: itsemääräämisoikeutta ja osallistumisoikeutta.

Itsemääräämisoikeus ja osallistumisoikeus vaikuttavat kaikkeen tekemiseemme pienistä asioista suuriin. Jos niitä rajoitettaisiin arkielämässämme, huomaisimme eron heti. Miten suhtautuisit, jos joku muu päättäisikin mitä syöt, puet päällesi, teet työksesi ja miten nautit vapaa-ajastasi? Tai toteaisi, ettet voi tänään mennä lainkaan ulos. Voisit myös oudoksua, jos haluaisit äänestää kunnallisvaaleissa, mutta et pääsisi sisään vaalipaikalle. Sinulta olisi viety olennaisia oikeuksia, joita käytämme joka hetki.

Itsemääräämisoikeus ja osallistumisoikeus kuuluvat myös ikääntyneille ihmisille samalla tavalla kuin kaikille muillekin. Suomen yhteiskunnan ja lainsäädännön pohjana ovat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet ja ihmisoikeussopimuksissa määritellyt ihmisoikeudet, jotka valtion pitää turvata kaikille kansalaisilleen. Kyse ei siis ole mielipide- tai arvovalinnoista.

Itsemääräämisoikeus johdetaan Suomessa yleensä perustuslaissa ja useissa ihmisoikeussopimuksissa taatusta oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen. Se on eräänlainen yleisoikeus, joka on edellytyksenä perus- ja ihmisoikeuksien käyttämiselle. Ihminen ei voi käyttää vaikkapa oikeuttaan yksityiselämään tai liikkumisen vapauteen, ellei hänellä ole oikeutta ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan.

Vanhusten asumisyksiköissä tai laitoksissa saatetaan esimerkiksi pitää täysin normaalina, että ovet ovat lukossa, eivätkä vanhukset pääse omin avuin ulos. Kuitenkin aina, kun ihmistä estetään poistumasta huoneesta tai rakennuksesta, hänen perusoikeuksiaan rajoitetaan.

Osallistumisoikeuksiksi luetaan perustuslaissa oikeus äänestää vaaleissa ja osallistua hallintoon ja lisäksi julkisen vallan velvollisuus edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Ikääntyneiden kannalta on merkittävää esimerkiksi se, miten äänestäminen taataan silloin, kun ihmisellä on liikkumisrajoitteita.

Sekä itsemääräämisoikeuden että osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, ovat tärkeässä asemassa. Ihmisellä voi olla täysi vapaus tehdä mitä haluaa, mutta jos hänellä ei ole esimerkiksi riittäviä palveluja kompensoimaan toimintakyvyn rajoitteita, hänen oikeutensa eivät tosiasiassa toteudu. Ikääntyneiden ihmisten oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen voi edellyttää erityistoimia, kuten digitaalisen saavutettavuuden edistämistä tai liikkumista ja asiointia mahdollistavia palveluja.