Omaisyhteistyö on hoivatyön voimavara

Omaisyhteistyö mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaisensa osallistumisen hoivatyön päätöksen tekoon. Tulevaisuudessa sitä tulee kehittää yhä enemmän kohti omaisia ja asiakasta osallistavaa toimintaa.

Arja Virolaisen ja Satu Pirskasen 1.12. pitämä omaisyhteistyö-webinaari kertoi korona-ajan muuttaneen omaisyhteistyötä. Perinteiset kasvokkain kohtaamiset ovat vähentyneet ja etäyhteydet, kuten puhelin ja Teams on otettu entistä aktiivisempaan käyttöön. Myös erilaisia omaisyhteistyöhön suunniteltuja sähköisiä sovelluksia on kokeiltu. Esimerkkinä sähköisistä alustoista on Onerva omaisviestinnän sovellus, jota on kokeiltu kotihoidossa Essoten alueella.

Hoivapalvelujen WhatsApp

Onerva on puhelinsovellus, jonka kautta voidaan lähettää viestejä yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Palvelua on kutsuttu hoivapalvelujen WhatsAppiksi. Sovelluksen kautta voidaan välittää kuulumisia asiakkaiden arjesta ja voinnista sekä sopia arkisten asioiden hoitamisesta omaisten kanssa. Omaisten toiveena on, että viestejä tulisi kerran viikossa tai muutaman kerran viikossa. Osalle riittää viesti harvemminkin eli vain silloin, kun on jotain erityistä kerrottavaa. Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta katsottuna nopeat pikaviestit vähentävät puhelinsoittoja, koska omaiset saavat tiedon läheisensä voinnista ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. Näin hoitajille jää enemmän aikaa asiakastyöhön.

Vanhus kehitystyön keskiössä

Omaisyhteistyö on lakisääteistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa ja muiden tärkeiden ihmisten osallistumisen palvelua koskevaan päätöksentekoon. Omaiset, läheiset ja muu lähipiiri ovat tärkeitä vanhuksen hyvinvoinnin tukemisessa ja heidät tulisi nähdä nykyistä selkeämmin voimavarana hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Omaisyhteistyön kehittämisessä vanhus tulisi asettaa keskiöön, sillä se tukee vanhuksen osallisuutta hänen hoitoaan koskeviin päätöksiin. Vanhuksen hyvinvoinnin edistäminen niin kotiympäristössä kuin kodin ulkopuolisessa hoitoyksikössäkin edellyttää herkkyyttä häntä kohtaavilta työntekijöiltä.

Omaisyhteistyö tukee hyvinvointia

Ikääntyneiden palveluissa hoitamisen ja siihen liittyvän omaisyhteistyön keskeisin tavoite on vanhuksen hyvä elämä, eli hänen itsemääräämisoikeutensa tukeminen sekä toimivan arjen turvaaminen. Omaisyhteistyö on tietoista toiminnan kehittämistä, jonka toteutuessa hyvin luottamus annettavaan hoitoon vahvistuu. Omaisyhteistyön edistäminen tukee omalta osaltaan asiakkaan ja hänen lähipiirinsä hyvinvointia, kuulluksi tulemisen kokemusta ja vahvistaa luottamuksellista hoitosuhdetta. Omaisten avulla ikäihmisen ääni kuuluu hoidon suunnittelussa silloinkin, kun hän ei enää pysty itse ilmaisemaan tahtoaan tai kertomaan ajatuksistaan ja toiveistaan. Toimiva omaisyhteistyö lisää myös työntekijöiden työhyvinvointia sekä työn veto- ja pitovoimaa.

Sijaisista aktiivisia omahoitajia

Ikäihmisen siirtyessä toisten avun varaan, joko kotihoitoon tai hoitokotiin, on aina suuri elämänmuutos ikäihmiselle ja hänen läheisilleen. Erityisesti kodin ulkopuoliseen hoitoympäristöön lopullisesti siirtyminen koetaan yhdeksi kuormittavimmista muutoksista ihmisen elämässä. Muutostilanteissa tunteet, kuten huoli, epävarmuus ja turvattomuus, vaikuttavat omaisten ja ammattihenkilöstön väliseen yhteistyöhön. Muutosvaiheessa omahoitaja on sekä asiakkaan että omaisten tärkeä tukija. Omahoitajuutta onkin kehitettävä, että se toimisi hyvin ja vanhuspalveluita tuottavien tahojen tulisi mahdollistaa, että hoitoyksikön sijaisetkin voisivat toimia aktiivisesti omahoitajina. Esimerkkinä mainittakoon kunta, jossa asukas, omaiset ja omahoitaja sekä kunnan edustaja ovat mukana uuden asukkaan hoitoneuvottelussa.

Avoimuus lisää turvallisuuden tunnetta

Luottamuksellisen suhteen syntyminen vaatii aikaa ja omaisyhteistyön edistäminen vaatii ammattitaitoa ja rohkeutta tarttua hetkeen ja asiaan. Omaisia ja lähipiiriä tulee kannustaa tuomaan esille läheisensä hoitoon ja hyvinvointiin liittyviä toiveita. Omaisilla on arvokasta tietoa läheisensä tarpeista ja toiveista perustuen yhteiseen elämänhistoriaan. On tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta hoitoon liittyen, ja tätä vahvistaa esimeriksi se, että sovituista asioista pidetään kiinni ja asiakkaan asioista tiedotetaan avoimesti. On myös tärkeää, että fyysinen ympäristö koetaan turvalliseksi.

Omaiset mukaan läheisensä arkeen

Perheenjäsenten mahdollisuus osallistua läheistensä arkeen hoitokodissa tai kotihoidossa riippuu siitä, millaisia hoitotyöhön liittyviä arvoja siellä toteutetaan sekä miten työntekijät kokevat omaisten läsnäolon ikäihmisen arjessa. Omaisia tulee kuitenkin kannustaa entistä enemmän osallistumaan läheisensä elämään. Hoitoa tarvitsevan, ammattihenkilöstön ja omaisten yhteisen hoitoneuvottelun tuloksena laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma on tärkeä väline perhelähtöisen hoidon vahvistamiseksi. Omaiset arvostavat myös epävirallisempaa jutustelua hoitotyön ammattilaisten kanssa ja mieltä vaivaavan asian käsitteleminen koetaan usein helpommaksi näissä tilanteissa kuin virallisessa hoitoneuvottelussa. On muistettava kirjata sovitut asiat myös epävirallisten keskusteluiden jälkeen. Omaiset kaipaavat konkreettista tietoa sairauden etenemisestä ja muutoksista hoitotoimenpiteisiin liittyen sekä tietoja läheisensä voinnista ja arjen sujuvuudesta. Usein tarvitaan myös rohkaisua tai ohjausta uudessa hoitoympäristössä toimimiseen.

Lyhytaikaishoito haasteellista

Ninan Linjan (2013) tutkimuksen mukaan Lyhytaikaishoidossa tulisi kiinnittää huomiota omaishoitajien ja hoitohenkilökunnan välisen yhteistyön toteutumiseen sekä hoidettavan toimintakyvyn ja mielialan säilymiseen. Lyhytaikaishoitojaksojen tulisi olla kuntouttavia ja sisältää aktiviteetteja ja ulkoilua sekä laadukasta perushoitoa. Linjan tutkimuksen mukaan lyhytaikaishoitojaksolla ei useinkaan opita tuntemaan omahoitajaa, vaikka käytössä olisi omahoitajamalli. Myös omaishoitajan jaksamista ja vointia tulisi kysyä useammin.

Omaisyhteistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä:

  • Omahoitajuuden kehittäminen omaisyhteistyön tueksi
  • Omaisyhteistyöhön liittyvät tiimikokoukset
  • Viikon/päivän kuulumiset kuvien avulla sähköpostiin/puhelimeen (WhatsApp, Signal, Kaizala)
  • Yhteydenpito asiakkaiden omaisiin erilaisten sovellusten avulla (eChat, Flowmedik, Onerva)
  • Virtuaalikotihoito – omainen voi rekisteröitymällä saada omaisyhteyden ja soittaa kotiin
  • Yksikön Facebook- tai Instagram-päivitykset
  • Sähköiset omaisten illat esim. Teamsin avulla
  • Lyhytaikaishoitojaksojen kehittäminen omaisen ja asiakkaan näkökulmasta
  • Omaisten vertaisryhmät
  • Omaisraadit
  • Omaisyhdyshenkilö/-henkilöt yksiköissä
  • Omaisyhteistyön käsikirja
  • Esite hoitoyksikön toiminnasta
  • Omaisyhteistyön teemaa tukevia koulutustilaisuuksia ammattihenkilöstölle ja asiakkaiden omaisille
  • Tutustumiskäynnit ennakkoon paikkakunnan hoitokoteihin
  • Omaisten ja asiakkaiden yhteiset toimintatuokiot sekä juhlat ja muut tilaisuudet

Lähteet:

https://www.essote.fi/digitaalisesta-viestipalvelusta-saatiin-hyvia-kokemuksia-essoten-kotihoidossa/

Kotiranta Tuija & Laakso Taina. Kohti luottamuksellista yhteistyötä – omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalvelussa. Tuija Kotiranta, Omaisena edelleen ry, Oras – projekti 2009 – 2011Taina Laakso, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009–2011. https://www.vahvike.fi/sites/default/files/dokumentit/OPAS%207.%20OMAISYHTEISTYo.pdf

Kotiranta Tuija. 2015. Omaisyhteistyö. Hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä. Julkaisija: Omaisena edelleen ry. https://omaisenaedelleen.fi/userassets/uploads/2015/04/Omaisyhteisty%C3%B6-hyvinvointia-ja-osallisuutta-edist%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-julkaisu.pdf

Linja Nina. 2013. Lyhytaikaishoito omaishoitajien jaksamisen tukena. Kyselytutkimus omaishoitajille lyhytaikaishoidon konkreettisesta tuesta sekä tarvittavista kehittämiskohteista. Pro Gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Lisätiedot vetovoimainenvanhustyo.fi

Kirjoittajat Vanhustyön opettaja Arja Virolainen Savon ammattiopistosta ja Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen viestintäasiantuntija Maiju Korhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta