Oletko ulkoa ohjattu, oletko toisten vietävissä vai annatko tunteiden viedä sinua?

Itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja vaikuttamisprosessi, jossa tulet syvästi tietoiseksi kehostasi, mielestäsi, tunteistasi ja arvoistasi.

Pentti Sydänmaanlakka

Ennen kuin voit johtaa toisia, sinun täytyy osata johtaa itseäsi. Matkalla kohti työyhteisöjen itse- ja yhteisöohjautuvuutta johtamisen pitää muuttua, koska johtajalta vaaditaan paljon itsensä johtamisen ominaisuuksia. Luottamus ja turvallisuuden tunne ovat edellytykset sille, että työyhteisössä voi tapahtua kehitystyötä.

Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen työyhteisökouluttaja Aija Hietasen kaksiosaisen webinaarisarjan toinen osa keskittyi itsensä johtamisen taitoon. Webinaarissa hän kertoi useita vinkkejä siihen, kuinka itsensä johtamista voi kehittää.

8 + 1 vinkkiä itsensä johtamiseen

• * Itsensä johtaminen perustuu tiedostamiseen. Itsensä johtaja hallinnoi omia ajatuksiaan, asenteitaan ja tunteitaan. Hän organisoi elämänsä, saavuttaa arvojensa mukaiset tavoitteet ja on yleensä aika jämäkkä, mutta samalla erittäin joustava ja rohkea aikuinen, joka ei anna tunteiden viedä itseään lapsen tasolle silloinkaan, kun ne kuohahtavat.

• * Itsensä johtaja tietää, että jokainen aiheuttaa pääsääntöisesti kokemansa tunteet itse. Ne kumpuavat tyydyttymättömistä tarpeista ja toteutumattomista toiveista. Kun tunteet vyöryvät päälle, hän ottaa hetken aikaa itsensä kanssa, nimeää tunteen ja miettii, mistä tämä tunne tuli. Sosiaalisissa tilanteissa ihmisen tarpeista korostuvat usein hyväksytyksi tulemisen tarve ja arvostuksen tarve.

• * Itsensä johtaja ei syyttele toisia sanoen sinä et tee, joku ei tee tai kukaan ei tee. Sen sijaan hän miettii, miksi tekemättä jäänyt asia ärsyttää. Mitä minä haluan? Miksi asia häiritsee minua?

• * Itsensä johtaja pysähtyy vaikeiden tunteiden äärelle: hän hengittää syvään ja laskee kuvaannollisesti kymmeneen. Mikä tullut tunne on ja mistä se tuli? Kysy itseltäsi: mikä tarve jäi tyydyttämättä, mikä tavoite saavuttamatta ja mitä oikeasti olisin halunnut? Tunne ei välttämättä ole viha, vaan ennemminkin pettymys ja se tulee käsitellä sen mukaisesti.

• * Itsensä johtaja ei syyllisty eikä hyökkää. Ristiriitatilanteessa hän pysyy rauhallisena ja kuuntelee – siis todella k u u n t e l e e – palautteen loppuun siitä huolimatta, että se tuntuu pahalta. Hän ei suostu syyllistymään, vaan käyttää arvostavaa viestintää ja puhuu omista tunteistaan. Hän haluaa oikeasti ymmärtää ja tämän varmistaakseen hän kysyy omalla vuorollaan minä-muotoisen tarkentavan kysymyksen: ymmärsinkö oikein, että…? Itsensä johtajan tavoite on korjata, ei hajottaa.

• * Itsensä johtaja ei koskaan sano, että voi ei, nyt sinä olet ymmärtänyt minut väärin! Kaikessa sovittelevuudessaan tämä lausahdus on selkeä sinä-viesti, jossa vastuu siirretään toiselle: s i n ä olet ymmärtänyt minut väärin. Sano mieluummin: voi ei, minä ilmaisin itseäni nyt epäselvästi. Tällöin otat vastuun omasta kielenkäytöstäsi.

• * Itsensä johtaja toimii aina omien arvojensa mukaisesti: hän ei suostu asioihin ja tekemisiin vain siksi, että joku toinen haluaa hänen käyttäytyvän tai tekevän niin tai näin. Hän ei myöskään perusta omia ratkaisujaan siihen, miten toinen ihminen niihin mahdollisesti suhtautuu, vaan elää omaa elämäänsä selkä suorana seisten sanojensa ja tekojensa takana.

• * Itsensä johtaja myös tietää, että sanaton viestintä on osa viestintää. Hyvä ryhti ja hymy vaikuttavat positiivisesti niin meihin itseemme kuin ympäristöömmekin.

Aijalla on viisaita ajatuksia, joita on ollut hyödyllistä kuunnella. Lopuksi lisäisin hänen listaansa vielä yhden kohdan:

• * Joskus meistä jokainen mokaa ja niin sen kuuluu ollakin. Ole siis armollinen itsellesi. Hyvän maun mukaisella, tilanteeseen sopivalla ja itseen tai asiaan kohdistuvalla huumorilla kiusalliset tilanteet voi hyvällä onnella pelastaa. Parhaimmillaan yhteinen nauru lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, kannustaa luovaan ajatteluun sekä pehmentää ristiriitatilanteita ja vaikeiden viestien esittämistä.

Aurinkoista työpäivää!