Järjestötyöllä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä vähentämässä

Toimin Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan Itä-Suomen alueohjaajana vähentäen iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Olen työskennellyt vanhustyön järjestöissä 2000-luvun alusta alkaen sosionomiksi (AMK) valmistuttuani ja syventänyt osaamistani muun muassa Itä-Suomen avoimen yliopiston gerontologian opinnoilla. Merkityksellisintä Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajan työssäni on tehdä yksinäisyyttä näkyväksi sekä lisätä ymmärrystä sen tunnistamiseksi ja lempeäksi puheeksi ottamiseksi. Järjestötyö parhaimmillaan mahdollistaa ajankohtaisen gerontologisen tutkimustiedon ja kentältä nousevan iäkkään ihmisen toisinaan hiljaisenkin äänen yhdistymisen.

Yksinäisyydelle ei ole aina helppo löytää sanoja

Yksinäisyyden kokemuksellisen, henkilökohtaisen ja monimuotoisen luonteen ymmärtäminen on keskeinen lähtökohta sen tavoittamiselle kohtaamisissamme iäkkäiden ihmisten kanssa. Yksinäisyyden tunne ei näy ulospäin, ja oletuksemme toisen ihmisen yksinäisyydestä ulkopuolisin silmin tarkasteltuna voivat johtaa meitä harhaan. Yksinäisyyttä voi kokea, asuipa ikääntyvä ihminen yksin tai yhdessä muiden kanssa. Yksinäisyyden tunne voi vaihdella ajallisesti; joku kokee yksinäisyyttä kesäaamujen varhaisina tunteina, toinen pimenevinä talvi-iltoina. Harrastuksesta toiseen rientävän aktiivisen eläkeläisen täyden kalenterin taakse voi kätkeytyä tyhjyyden, merkityksettömyyden ja yksinäisyyden tunteita.

Siinä, missä joku iäkäs ihminen ilmaisee tunnettaan yksinäisyytenä, toinen saattaa sanoittaa kokemustaan moninaisin vertauskuvin, kuten odottamisena, kaipuuna tai tyhjyytenä. Yksinäisyys voi tuntua aitana itsen ja muun maailman välillä. Joskus yksinäisyydelle ei ole helppo löytää sanoja. Voi olla, että iäkäs ihminen tarvitsee toisen ihmisen läsnäoloa ja rohkaisua oman yksinäisyyden tunteensa tunnistamiselle ja sanoittamiselle, ikään kuin oman yksinäisyyskokemuksensa reunasta kiinni saamiselle (Jansson 2020).

Yksinäisyyden puheeksi ottaminen voi arveluttaa. Voisiko siihen liittyvää mahdollista epävarmuutta helpottaa ajatus siitä, ettei iäkäs ihminen välttämättä odotakaan kysyjältä siinä hetkessä valmista ratkaisua yksinäisyytensä poistamiseksi? Se, että kysyy yksinäisyydestä kiireettömästi, arvostaen ja aidosti kuunnellen, voi olla merkittävä ja toivoa antava polun alku sille, että iäkäs ihminen oman kokemuksensa kanssa tulee nähdyksi ja kuulluksi. Iäkkään ihmisen toiveita kuullen ja hänen omia voimavarojaan vahvistaen voi yhdessä lähteä pohtimaan keinoja yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi.

Jalkautuva työ on yksinäisyyden lievittämisen sydän

Kasvokkaiset kohtaamiset iäkkäiden ihmisten, Ystäväpiiri-ryhmänohjaajien ja muiden vanhustyön toimijoiden kanssa tarjoavat alueohjaajalle mahdollisuuden olla läsnä ja lähellä. Kohtaamalla ja kuuntelemalla on ollut mahdollista havaita hiljaisia signaaleja, jotka ovat antaneet suunnan Ystäväpiiri-toiminnan tarvelähtöiselle kehittämiselle. Näin on syntynyt muun muassa Ystäväpiiri-kokemusasiantuntijatoiminta, joka tekee iäkkäiden ihmisten kokemustarinoita näkyviksi heidän itsensä sanoittamina. Tämä on nähty tärkeäksi ajassa, jossa puhetta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista tuotetaan toisinaan heidän puolestaan ja asiantuntijalähtöisesti.

Paikallistuntemus on tärkeä voimavara alueohjaajan työssä. Ihmiset ja yhteisöt niin kaupungeissa kuin maaseutukylissä ovat alueensa kullanarvoisia asiantuntijoita ja Ystäväpiiri-toiminnan yhteistyökumppaneita. Heidän ideoidensa ja verkostojensa avulla on ollut mahdollista etsivän työn askelin löytää yksinäisyyttä kokevia iäkkäitä ihmisiä toimintamme pariin.

Uusia ajattelemisen ja toimimisen tapoja

Eniten työssä oppimista ja kehittymistä tapahtuu vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa. Työyhteisön tuki työlleni on merkittävä. Tiimityöskentelymme vahvuutena näen sen kyvyn hyödyntää kunkin työntekijän vahvuuksia ja osaamista työmme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisessa tiimissä rohkenen sanoa ääneen omat keskeneräisetkin ajatukseni. Parhaimmillaan niistä syntyy työkavereiden täydentäminä ja ideoimina uusia ajattelemisen ja toimimisen tapoja.

Luova ja heittäytyvä tiimimme taipuu nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, josta ketteränä esimerkkinä ovat kuluneena keväänä verkkoon siirtyneet Ystäväpiiri-toiminnan täydennyskoulutukset sekä yksinäisyyttä kokeville ikääntyville ihmiset suunnatut eYstäväpiiri-Kohtaamiset videoyhteydellä. Vaikka aluetyö on itsenäistä ja välimatkat muualla Suomessa toimiviin alueohjaajiin maantieteelliset pitkät, myös työkaverini ovat tälle ajalle varsin ominaisen klikkauksen, videoyhteyden tai puhelinsoiton päässä.

Hyvä johtaminen toimii suunnan näyttäjänä luotsaten työyhteisöä kohti yhteisiä tavoitteita samalla, kun se vahvistaa yksittäisten työntekijöidensä osaamisalueita. Se ohjaa tunnistamaan ja syventämään omaa osaamistani, samoin kuin jakamaan asiantuntemustani työyhteisön hyödyksi. Palkitsevinta on muistaa tiimin kesken pysähtyä riittävän usein niiden asioiden äärelle, joissa yhdessä on onnistuttu.  

Kirjoittaja Minna Partanen, Ystäväpiiri-toiminnan Itä-Suomen alueohjaaja, Vanhustyön keskusliitto

Blogikirjoitus perustuu Ystäväpiiri-toiminnasta tehtyihin tutkimuksiin, käytännön aluetyöhön sekä Ystäväpiiri-toiminnan päällikkönä työskentelevän Anu Janssonin väitöstutkimukseen “Loneliness of older people in long-term care facilities”, joka tulee tarkistettavaksi syyskuussa 2020 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Ystäväpiiri-toimintaa on valtakunnallisesti toteutettu lähes 15 vuoden ajan Sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen varoin. Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut yli 10 000 ikääntyvää ihmistä. Ryhmätoimintaan osallistuminen tutkitusti edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Yhdeksän kymmenestä Ystäväpiiri-ryhmään osallistuneesta kokee yksinäisyytensä lievittyneen. Yli puolet ryhmistä jatkaa keskinäistä yhteydenpitoa ja tapaamisiaan ohjatun ryhmänohjausvaiheen jälkeen. Koulutus on keskeinen elementti tavoitteellisen ja osallistavan Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan toteutukseen. Ystäväpiiri-koulutuksiin on osallistunut yli 1000 ohjaajaa eri puolella Suomea. Lisätietoja: www.vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri