Hyvän kierrettä etsimässä

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Oletko innostunut vai väsynyt? Ehkä vähän väsynyt, koska nyt on perjantai ja viikko alkaa olla taputeltu tältä osin. Toisaalta olo voi olla odottava, koska ensi viikolla on tiedossa taas uusia tehtäviä, joihin asiantuntijuuttasi tarvitaan.

Otin tässä taannoin osaa Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen työyhteisökouluttaja Aija Hietasen webinaariin, joka käsitteli tunteita. Alussa Aija kysyi perinteisen mitä kuuluu -kysymyksen sijaan Miltä tuntuu?

Ensireaktioni oli hämmentynyt: mitä se nyt tuommoisia kyselee? Hetken päästä tajusin, että kysymyshän on yksinkertaisuudessaan nerokas! Kysymyksen voi joko ohittaa tai sen ääreen on pakko p y s ä h t y ä, mitä ei kovin usein varsinkaan työajalla tule tehtyä. Tuon kysymyksen myötä vuorovaikutuksessa siirrytään aivan uudelle tasolle ja kohdataan pinnallisen rupattelun sijaan ihmisen sisin.  


Tunnistamattomat tunteet

On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista tunteita tai he tunnistavat vain ne kaikkein voimakkaimmat tunteet. Vaikeus tunnistaa tunteita johtuu siitä, että tunteita voi kokea useita päällekkäin. Toiset tunteet tuntuvat vahvempina, toiset heikompina. Yhtä kaikki jokainen koettu tunne on yhtä tärkeä. Ne vievät tai tuovat meille energiaa.

Tunnetaidot tarkoittavat paitsi tunteiden tunnistamista, myös kykyä ilmaista, sanoittaa ja säädellä tunteita. Ne ovat tärkeä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, sillä ne auttavat tulemaan ymmärretyksi ja kehittävät empatiataitoja. Tunteet näkyvät myös sanattomassa viestinnässä esimerkiksi ilmeinä, eleinä ja itsen asemointina toisiin nähden. Tunnetaitoja onkin hyvä harjoitella, sillä ne kulkevat mukanamme koko elämän ajan. Niitä ei pääse pakoon, vaikka haluaisi. Omia tunteita ei kannata myöskään padota, sillä ne ovat aina viesti jostain.


Kuudesta seitsemään perustunnetta

Ihmisellä on laskutavasta riippuen 6–7 perustunnetta, jotka jokainen kansa tunnistaa kulttuurista riippumatta. Perustunteisiin liittyy aina kohde ja ne voidaan kokea tässä hetkessä. Voidaan erotella myös mieliala ja tunne, kuten huolestuneisuus, tyytyväisyys, surumielisyys ja onnellisuus. Toisin kuin tunteet, mielialat ovat usein pitkäaikaisia tuntemuksia, joihin liittyvää kohdetta ei ole.

Universaaleja perustunteita ovat

  • Ilo
  • Suru
  • Viha
  • Inho
  • Hämmästys
  • Häpeä


Palataan takaisin webinaarin harjoitteisiin. Mieti nyt, mistä kokemasi tunne tuli.

Moni syyttää tunteistaan ulkopuolista tekijää, kuten naapurin koiraa tai huonoja olosuhteita, vaikka tosiasiassa ihminen aiheuttaa tunteensa itse. Tunteet syntyvät aivoissa, jossa on tunteita sääteleviä aivoalueita. Kun jokin vaikute saavuttaa tunteita säätelevän aivoalueen, se aktivoituu ja synnyttää tunteen. Tämä vaikute voi olla esimerkiksi ihmisen omat ajatukset, tarpeet, jännittyneisyys tai hormonitoiminta.

Tunnetaitoja opetellessa tunteen syytä etsitään itsestä. Siitä, kuinka tulkitsemme ja havaitsemme ympäristöämme. Voi vaikka kysyä, mikä tarve minulta jäi tyydyttymättä tai tyydyttyi, että tunsin niin kuin tunsin.

Seuraavan kerran kun ilostut tai vihastut jostain, pysähdy ja mieti, mikä tämä tunne on. Harjoittelemalla tunnetaitoja pystymme ottamaan tunteen hallintaan ja kommunikoimaan toistemme kanssa ymmärrettävästi ja arvostavasti.  

Seuraavassa webinaarissa keskitytään siihen, miten näitä tunnistettuja tunteita hyödynnetään itsensä johtamisen ja jämäkkyyden kehittämisessä.

Tunnerikasta viikonloppua!

Kirjoittaja Maiju Korhonen on toimittaja ja Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen viestintäasiantuntija