100 päivän kokeilut toteuttivat hallitusohjelman tahtotilaa

Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen toteuttamat 100 päivän kokeilut ovat päättyneet. Niiden myötä hanke otti osaa valtakunnalliseen suuntaukseen kehittää toimintoja kokeilujen kautta.

Sitran vuonna 2019 käynnistämästä, kuntien ja kaupunkiseutujen kehittämistyöhön suunnatusta 100 päivän hyvinvointihaasteesta ideansa saaneeseen Vetovoimaisen vanhustyö -hankkeen 100 päivän kokeiluihin otti osaa lähes 30 pohjoissavolaista vanhustyön yksikköä. Kokeilujen tavoitteena oli Sitran hyvinvointihaasteen mukaisesti kehittää yksiköiden vahvuuksiin ja osaamisiin perustuvia uudenlaisia ratkaisuideoita ja -malleja.
– Sata päivää on koettu ajanjaksoksi, jonka ajan ihmiset jaksavat tehdä ja viedä asioita aktiivisesti eteenpäin, sanoo hankkeen työyhteisövalmentaja ja lehtori Jaana Piippo Savon ammattiopistosta.

Nopeasti kokeilemaan

100 päivän kokeilut mukailevat hallitusohjelmaan kirjattua tahtotilaa kehittää alueiden toimintaa kokeilujen kautta.
– Kokeilemisen ideana on päästä nopeasti liikkeelle. Myös hankkeen 100 päivän kokeiluissa tavoitteena oli tehdä kehittämistyön suunnitelma niin pitkälle kuin se järkevältä näyttää ja lähteä nopeasti kokeilemaan.
Vastaan tuli ennakko-odotuksia mukailevasti hyvin erilaisia kokemuksia kokeilusta ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Joissain yksiköissä oltiin erittäin innovatiivisia ja tuottavia, kun taas toisissa yksiköissä kokeilut sujuivat maltillisemmin. Piippo näkee myös heikommat tulokset vahvuuksina.
– Toimimattomuus ei tarkoita epäonnistumista ja mokaamista, vaan arvokasta tietoa, jonka pohjalta tehdään kehittämistyötä lisää. 

Vanhustyössä on tahtoa kehittää

Osa kokeiluista kesti pidempään kuin alun perin tavoitteeksi esitetyt 100 päivää. Osasyynä oli vuonna 2020 puhjennut koronapandemia, joka vaikutti yksiköiden henkilöstöresursseihin negatiivisesti. Toisaalta myös hankkeen asiantuntijoiden mahdollisuudet käydä yksiköissä tapaamassa vanhustyöntekijöitä, antamassa tukea heille ja keskustelemassa kokeilujen etenemisestä olivat suunniteltua rajallisemmat.
– Ennakoimattomasti heikentyneet olosuhteet huomioon ottaen kokeilujen tulokseen ollaan pääosin tyytyväisiä niin yksiköissä kuin hankkeessakin. Yksiköihin tehdyt haastattelut ja henkilöstökysely ovat osoittaneet, että vanhustyössä on halua kehittää ja kehittyä, toteaa hankkeen viestintäasiantuntija Maiju Korhonen.

Kokeilut vietiin onnistuneesti päätökseen 18 yksikössä. Yksiköiden kehittymiskertomukset ovat luettavissa uutiset-välilehdeltä.

Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu