Aloitin validaatiokoulutuksen parinkymmenen hoitotyön ammattilaisen seurassa, jotka saapuivat itseni mukaan lukien innokkaina lähiopiskelupäivään kehittyäkseen ikääntyvien hoitotyössä.  Minua kosketti erityisesti yhtenä koulutuksen lähtökohtana ollut teksti, jolla kouluttaja Minna Tikkanen perusteli tarvetta iäkkäiden kohtaamisen kehittämiselle:

Pelkkä tieto ikääntymisestä ja iäkkäiden sairauksista ei riitä hyvän hoidon toteuttamiseen. Siihen tarvitaan myös kunnioittavaa ja arvostavaa suhtautumista. Huonon hoidon ja palvelun merkkejä ovat muun muassa ylipuhuminen, mummottelu, lässyttäminen ja jatkuva vetoaminen kiireeseen.

Näin sanovat professori, Sirpa Hartikainen ja geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Eija Lönnroos.

Olenko itse joskus hoitajan urallani syyllistynyt mummotteluun? Melko varmasti olen. Mutta eivät kaikki naisvanhukset ole mummoja. Vanhemmuus ja isovanhemmuus saattavat kuitenkin olla jollekin vanhukselle elämän kipein asia, jos lapsia ei ole koskaan saanut toiveista huolimatta. Ylipuhuminen, lässyttäminen ja vetoaminen kiireeseen kuulostavat myös pelottavan tutuilta asioilta. Niitäkin olen saattanut käyttää puheissani sairaanhoitajan työssä. Todellakin haluan kehittyä vuorovaikutuksessa ikääntyvien kanssa!

Validaatio, mitä se on?

Validaatio on yhdysvaltalaisen Naomi Feilin kehittämä muistisairaiden ja hyvin iäkkäiden kohtaamiseen sopiva vuorovaikutuksen menetelmä, joka tuli Suomeen 1990-luvulla. Validaatio on kommunikaatiomenetelmä, jossa on kysymys tunteiden kuulemisesta – tavoitteena on saada kontakti ja luottamus asiakkaaseen. Se on muistisairaiden vanhusten voimavaroja tukevan ja kuntoutumista mahdollistavan hoidon menetelmä. Validaatio on myös tunnistamattomien ja kohtaamattomien tarpeiden aiheuttaman käyttäytymisen ehkäisy- ja hoitomenetelmä.

Validaation päämäärät ovat:

• Säilyttää ja vahvistaa itsekunnioitusta, omanarvontunnetta
• Helpottaa tunteiden ilmaisemista
• Vähentää stressiä ja ahdistusta
• Puolustaa oikeutta elämiseen
• Selvittää ja ratkaista menneisyyden keskeneräiset asiat
• Lisätä sanallista ja sanatonta kommunikaatiota
• Parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia
• Vähentää rauhoittavien lääkkeiden ja fyysisten pakotteiden käyttöä
• Ennaltaehkäistä sisäänpäin kääntymistä (4. vaihe)

Validaatiokoulutus

Olen aivan koulutuksen alkuvaiheessa ja kouluttajan ohjeiden mukaan olen hankkinut oman asiakkaan. Olen saanut tutustua 82-vuotiaaseen mieheen, joka asuu palvelukodissa ja voi miten antoisaa onkaan ollut! Olen tavannut häntä viikoittain ja kuullut erittäin mielenkiintoisen ja rikkaan elämäntarinan. Vanhuksen kohtaamisista on jäänyt erityisesti mieleeni se, että elämäänsä voi olla hyvin tyytyväinen, vaikka olisi kohdannut sairauksia ja muita vastoinkäymisiä. Tämä vanhus on hyväksynyt eletyn elämänsä hyvine ja huonoine puolineen. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teorian mukainen vanhuuden kehitystehtävä, eletyn elämän hyväksyminen ja minän eheytyminen, näkyy selvästi tässä vanhuksessa. Voi kunpa itsekin olisi vanhana noin tyytyväinen elämäänsä ja muistaisi pääasiassa ne hyvät hetket!

Koulutus jatkuu lähiopetuspäivinä, tehtävien tekemisenä ja työskentelynä oman vanhuksen kanssa. Haluan saada lisätietoa eri validaatiotekniikoista, joita voin soveltaa vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi oman vanhuksen kanssa. Miten jatkossa vastaan, jos vanhus kertoo esimerkiksi koti-ikävästään? Sanonko, että hän asuu nyt palvelukodissa vai alammeko muistella lapsuuden kotia, vanhempia, sisaruksia ja kodin merkitystä. Osaanko kohdata vanhuksen arvostavasti tunteiden tasolla ja auttaa häntä tarvittaessa käsittelemään menneisyydessä tapahtuneita asioita?

Mielenkiintoni koulutusta ja validaatiota kohtaan on herännyt – haluan selvittää, miten olisin parempi ikääntyvän ja muistisairaan kohtaamisessa! Näitä oppeja voin jatkossa hyödyntää myös hoitotyön opetuksessa.