Kysely Savon ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoille toteutettiin syksyllä 2020. Kyselyllä haluttiin selvittää aloittavien lähihoitajaopiskelijoiden mielikuvia vanhustyöstä. Kyselyyn vastasi 75 keväällä ja syksyllä 2020 Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa lähihoitajaopintonsa aloittanutta opiskelijaa. 96 % vastaajista oli naisia ja 4 % miehiä ja 61 % vastaajista oli alle 20-vuotiaita.

Tärkeimmäksi syyksi alalle hakeutumiseen vastaajat valitsivat sen, että alalla työ on merkityksellistä ja ihmisläheistä. Tätä mieltä oli 52 % vastaajista. 35 % oli tietoisesti hakeutunut alalle ja 9 % vastaajista piti alan hyvää työtilannetta tärkeänä. 23 % vastaajista ilmoitti valitsevansa osaamisalaksi Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen ja 77 % valitsi jonkin muun osaamisalan. Yhteensä 117 lähihoitajaopiskelijaa aloitti vuonna 2020 Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalan Iisalmen, Kuopion ja Varkauden yksiköissä. Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala on toiseksi suosituin osaamisala Sairaanhoidon ja huolenpidon jälkeen. Valtaosa Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalasta valmistuneista työllistyy vanhustyöhön.

Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalaksi valinneista vastaajista 76 % valitsi siksi, että ”vanhukset ovat mukavia ja arvostan heitä”. 65 % vastaajista oli ollut aikaisemmin tekemisissä vanhusten kanssa (esim. isovanhemmat, harjoittelu tai työskentely vanhusten parissa). 59 % vastaajista koki, että alalla työ on merkityksellisitä ja ihmisläheistä. 47 % valitsi ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen, koska alalla on hyvä työtilanne ja 47 %:lla oli positiivisia kokemuksia vanhusten parista. 35 % vastaajista oli sitä mieltä, että voi lähihoitajana vaikuttaa vanhuksen elämään. Vanhustyötä yksinkertaisesti parhaana vaihtoehtona piti 24 %.

Tulevassa työssä tärkeimpänä asiana kyselyyn vastanneet lähihoitajaopiskelijat pitivät mahdollisuutta työskennellä ihmisten parissa. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi valittiin ”työ, jossa tunnen saavuttavani jotain”. Myös varmaa työpaikkaa, vastuullista työtä, hyvää palkkaa ja mahdollisuutta käyttää omaa persoonaa pidettiin tärkeänä. Vastaajat eivät pitäneet vanhustyötä erityisen vetovoimaisena ja houkuttelevana alana. Asteikolla 1-10 vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että vetovoima on 10, 14 vastaajaa antoi arvosanan neljä ja viisi vastaajaa antoi arvosanaksi 1.

Kysyttäessä viisi tärkeintä vaihtoehtoa, jotka kuvaavat tämän hetken vanhustyötä eniten mainintoja saivat: työ on ihmisläheistä (76 %), aliarvostettua (49 %), raskasta (40 %), alipalkattua (36 %) ja liian kiireistä (36 %).

Opiskelijoita pyydettiin mainitsemaan asioita, jotka parantaisivat vanhustyön vetovoimaa/houkuttelevuutta, jotta alalle saataisiin lisää opiskelijoita ja työntekijöitä. Tärkeimmiksi asioiksi opiskelijat nostivat paremman palkan ja että alalle saataisiin lisää työntekijöitä, että ei olisi niin kiire ja että hoitajamitoitus saataisiin paremmaksi. Myös alan parempi arvostus nähtiin tärkeäksi asiaksi. Opiskelijoiden mielestä pitäisi enemmän kertoa työstä vanhusten parissa ja siitä, miten tärkeään vanhustyö on. Opiskelijat peräänkuuluttivat nimenomaan positiivisten asioiden kertomista ja myönteisempää vanhustyön julkisuuskuvaa.

”Tuodaan esille vanhusten elämäntietoutta ja halua jakaa oppejaan eteenpäin, annetaan sijaa positiivisille tarinoille”

Opiskelijat toivoivat myös joustavia työaikoja, pidempiä lomia sekä hyvää ja positiivista työilmapiiriä. Opiskelijat ehdottivat myös parempaa koulutuksen markkinointia ja he toivoivat nuoria kertomaan, kuinka he päätyivät alalle. ”Kun vaan kaikki ihmiset ymmärtäisivät, miten tärkeää työtä lähihoitajat tekevät”